Kekkonen ja poikkeuslaki 1974. JormaKKorhonen. 22.05.2006 09:39. Lupasin eilen kirjoittaa otsikon asiasta. Tein siitä äsken esityksen, jonka katsoin sittenkin paremmin kuuluvan historian saitille. Mutta laitan siihen toki linkin tännekin, jossa Kekkonen on viime päivinä (kin) keskusteluttanut kovin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.

Urho Kaleva Kekkonen (3. syyskuuta 1900 Pielavesi – 31. elokuuta 1986 Helsinki) oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko. Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 alkuvuoteen 1982, yli 25 vuoden ajan.

toinen otto poikkeusolosuhteissa ei kuitenkaan mennyt ilman vaaleja, kuten kirjassa huolimattomasti ilmaistaan sivulla 65. Tässä onkin korjaamisen paikka: Kekkonen valittiin toki vielä 1978, mutta vaalien kautta. Kekkonen ehti toimia presidenttinä yli 25 vuoden ajan aina vuodesta 1956 vuoteen 1982. Viimeinen presidenttikausi jäi kesken pahasti sairastuneen Kekkosen vetäydyttyä sivuun syksyllä 1981. Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin vuonna 1973 poikkeuslailla. Kauden oli aluksi tarkoitus jatkua vain vuoteen 1974.

Syyksi hän ilmoitti Zavidovo-vuodon, joka hänen mielestään oli tuhonnut luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ja samalla mahdollisuudet hoitaa ulkopolitiikkaa. Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa matkustivat 20. joulukuuta Neuvostoliiton 50-vuotisjuhliin. Syyksi kerrottiin maan etu. Poikkeuslaki hyväksyttiin vieläpä suurella enemmistöllä 170–28. Kekkosen seuraava ns.

Kekkonen valittiin presidentiksi 1973 poikkeuslailla. Sitä edelsi monimutkainen poliittinen prosessi, joka korosti istuvan presidentin asemaa entistä enemmän. Kekkonen kertoi vuonna 1972, että hän on käytettävissä myös seuraavalle presidenttikaudelle.

Nikolai Podgornyi ja. Urho Kekkonen. (Ohjelmasta: Suomi Kekkosen aikaan 11. EEC-sopimus ja poikkeuslaki. 16.3.1978)

Hän ei suostunut ehdolle normaaleissa presidentinvaaleissa, jotka oli määrä pitää seuraavana vuonna. Urho Kaleva Kekkonen (3.

Kekkonen valittiin presidentiksi 1973 poikkeuslailla. Sitä edelsi monimutkainen poliittinen prosessi, joka korosti istuvan presidentin asemaa entistä enemmän. Kekkonen kertoi vuonna 1972, että hän on käytettävissä myös seuraavalle presidenttikaudelle. Hän kuitenkin katsoi, ettei häntä voitu velvoittaa osallistumaan tavallisiin vaaleihin.

toinen otto poikkeusolosuhteissa ei kuitenkaan mennyt ilman vaaleja, kuten kirjassa huolimattomasti ilmaistaan sivulla 65. Tässä onkin korjaamisen paikka: Kekkonen valittiin toki vielä 1978, mutta vaalien kautta. Poikkeuslaki on laki, joka syrjäyttää oikeusjärjestyksen yleisiä periaatteita tai puuttuu kansalaisten perusoikeuksiin, kuten tasa-arvoisuuteen lain edessä. Uusi!!: Urho Kekkonen ja Poikkeuslaki · Katso lisää » Poliitikko.

Junnila oli sanonut, että Kekkonen ei ole minun asiallani, vaan omalla. Suomessa ei tarvittu vaaleja vuonna 1974 kun Kekkonen valittiin jatkamaan presidenttinä. Poikkeuslaki oli tae Neuvostoliiton suhteiden jatkumiselle. Eikä siinä kaikki. Vaikka Kekkosen jatko oli juuri sovittu, pyörähti uusi mylly käyntiin jo vuonna 1975, jolloin alettiin sovitella järjestystä vuoden 1978 vaaleja silmällä pitäen.
Village inn

Se, millä tavoin asia hoidetaan, ei ole hänen huolensa, hän lisäsi. Kalevi Sorsan hallituksessa edustettuna olleet sosialidemokraatit, keskustapuolue, liberaalit ja ruotsalaiset sopivat 28.10. presidentti Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Urho Kaleva Kekkonen, född 3 september 1900 i Pielavesi i Savolax (i dåvarande Storfurstendömet Finland), död 31 augusti 1986 i Helsingfors, var den dominerande politikern i Republiken Finland under stora delar av tiden efter andra världskriget.

Saman tien hänen vastustajansa aloittivat ponnistelut presidentin eristämiseksi ja syrjäyttämiseksi vuoden 1962 vaaleissa. Vuonna 1958 demarit, kokoomus ja Kekkosen vastaiset voimat maalaisliitossa pakottivat presidentin nimittämään Karl-August Fagerholmin tannerilaisiin demareihin ja porvarillisiin puolueisiin nojanneen hallituksen.
Studieförbundet vuxenskolan sjuhärad

the nordic gender equality paradox
iso 27001 vs soc 2
carina of stone
presumtiva kunder
shanna janette atwood
gult slem på morgonen
diskrimineringsgrunder arbete

Kekkonen ei liene koskaan ollut niin voimansa tunnossaan ja itsevaltiaan roolissa kuin juuri ETYK-vuonna 1975. ETYK-isännöinnin lisäksi itsetuntoon vaikutti edellisen vuoden poikkeuslaki, jolla hänet oli ilman vaaleja valittu uudelle neljän vuoden kaudelle. Kekkosen valta oli silloin Suomessa suurempi kuin Putinilla tänään Venäjällä.

Urho Kekkonen. (Ohjelmasta: Suomi Kekkosen aikaan 11.

Magic numbers nuclear physics
the nordic gender equality paradox

Urho Kekkonen oli valtansa huipulla 1970-luvulla. Kolmannelle kaudelleen Kekkonen valittiin vuoden 1968 vaaleissa, kun hän kukisti vastaehdokkaansa Matti Virkkusen selvästi. Kautta jatkettiin neljällä vuodella tammikuussa 1973 säädetyllä poikkeuslailla. Näin normaalitapauksessa vuonna 1974 päättynyt presidenttikausi venyi aina vuoteen 1978.

Nyt ei ole mitään sellaista asetelmaa, että sen käyttö olisi asianmukaista." Kekkonen päätettiin haluta presidentiksi niin kovasti, että asiasta säädettäisiin poikkeuslaki. Se vaati ensin 5/6 enemmistön eduskunnassa, että asia voitiin käsitellä kiireellisenä, sen jälkeen varsinaisen lain hyväksyminen vaati 2/3 enemmistön.

Poikkeuslaki on laki, joka syrjäyttää oikeusjärjestyksen yleisiä periaatteita tai puuttuu kansalaisten perusoikeuksiin, kuten tasa-arvoisuuteen lain edessä. Uusi!!: Urho Kekkonen ja Poikkeuslaki · Katso lisää » Poliitikko. G20-maiden valtionpäämiehiä. Poliitikko …

Ratkaisuksi muodostui eduskunnan säätämä poikkeuslaki, joka edellytti vaikeutettua perustuslain säätämisjärjestystä. Kekkonen valittiin presidentiksi 1973 poikkeuslailla. Sitä edelsi monimutkainen poliittinen prosessi, joka korosti istuvan presidentin asemaa entistä enemmän. Kekkosen presidentinkauden jatkamisen oikeuttava poikkeuslaki hyväksyttiin värikkäiden vaiheiden jälkeen kiireellisenä 17.1.1973 yli 5/6 osan (170-28) Presidentti Urho Kekkonen oli jo vuoden 1968 repivien vaalimittelöjen jälkeen ilmoittanut, ettei tulisi enää osallistumaan vaalitaisteluun. Poliittisessa johdossa hänet kuitenkin koettiin ulkopoliittisen jatkuvuuden symboliksi, joka turvaisi idänsuhteet myös Suomen ja Euroopan talousyhteisön EEC:n vapaakauppasopimuksen jälkeen. Näin Kekkonen junttasi läpi poikkeuslain.

Hän ilmoitti tästä jo edellisissä vaaleissa vuonna 1968. Eduskunta koki 76. Kekkonen esitti asian niin vakavana, että ei olisi ollut käytettävissä presidentiksi. Välivaiheiden kautta tämä johti siihen, että hänet valittiin poikkeuslailla presidentiksi eduskunnassa. 77. Poikkeuslaki meni läpi äänin 170–28 ja jatkoi virkakautta vuodesta 1974 vuoteen 1978. 78.